My Dear Marilyn
My Dear Marilyn on pitkän etsintäni hedelmä, upean yhdistelmän tammavarsa suoraan preerian tasangoilta. Tai no ei nyt aivan. USA:ssa syntynyt Marilyn on isänsä puolelta sataprosenttinen arabialainen, ja emän puolelta arabiin sekoittuu hipunen pinto ja saddlebred verta. Marin löysin itseasiassa erään Amerikkalaisen tuttavani avulla. Hän tiesi että olin yrittänyt hankkia maahan jo jonkin aikaa uusia pintabian tammoja, jotta mahdollisuus aktiiviseen jalostukseen vakiinnuttaisi paikkansa myös pohjolassa. Niinpä kun hän kuuli arvostetun pintabian kasvattajan myyvän suosikkihevostensa jälkeläistä, hyvärakenteista tammavarsaa joka kaikenlisäksi on homotsygoottinen, hän pirautti aivan ensimmäiseksi minulle Suomeen. Eipä siinä sitten muuta kuin tutkimaan tamman sukutaulua ihan kunnolla. Kun kyseinen hevonen oli vakuuttanut minut myös videolla, soitin matkatoimistoon varatakseni lennon Texasiin. Nyt olisi aika hakea tamma kotiin. Marilyn on varsin herttainen tapaus. Siinä näkyy selkeästi arabigeenien vaikutukset, tosin ei niinkään pään muodossa, vaan pikemminkin luonteessa. Mari luulee kovasti olevansa ihan oikeasti arabian tasankojen villi täysiveritamma, sillä se rakastaa juoksemista yli kaiken. Myöskin vaeltaminen metsissä on meidän kaunottaremme mieleen. Perinteisissä lajeissa se on siinä ja siinä. Marilynin kanssa on kokeiltu myös jonkinmoista alkeis-westerniä, mutta se on selkeästi parempi juoksemaan leikkimielisissä kilpailuissa aikaa vastaan, tai etsimään maaliviivaa metsikössä matkaratsastuskilpailuissa. Vaellushevosenakin se on passeli, vaikka se herkän ja kuumuvan luonteensa vuoksi ei voikkaan toimia nuorien ja kokemattomien ratsastajien ratsuna. Paras ratsastaja Marille on sellainen, joka ymmärtää sen henkilökohtaiset tavat ja luonteen, käyttää pieniä ja tarkkoja apuja, eikä kisko ohjista missään tilanteessa. Hoidettavana se on sellainen söppänä shetlanninponiluonne joita kaikki ratsastuskoulun tuntilaiset himoitevat itselleen. Se on ihmisrakas, luottavainen ja uskollinen. Enemmänkin yhden ihmisen hevonen tyyppiä, kuin jokaisen sylkkyyn yrittävä pintabianhevonen. Se saattaa siis joskus olla varautunut vieraita kohtaan, mutta se menee yleensä ohi jos hoitaja on muuten mukava
Marin isä, Razim al Naqib on hieno valkea arabiori, jota varsinkin pintabiankasvattajat pitävät oikeana helmenä. Ori edustaa enemmänkin käyttö kuin showlinjaa, ja kotimaassaan USA:ssa ori on tunnettu matkaratsu. Elisabeth Davisille kuuluisa supertähti päätyi sen kasvattajan lopetettua arabien kasvattamisen pitkän uransa jälkeen. Niinkuin arvata saattoi, Naqibista tarjottiin hyvin paljon sen hyvän suorituskyvyn vuoksi. Elisabethille ori päätyi pääasiassa siksi, että orin kasvattaja toivoi sen näkyvän jatkossakin pintabianien suvussa. Elisabethille päädyttyään 15 vuotias arabiori kilpaili vielä jonkin aikaa matkaratsastuksessa, voittaen useita, ja sijoittuen sitäkin useammin. Razim siirtyi kokonaan jalostukseen vuoden 2011 lopulla, sen täytettyä 17 vuotta. Eläkeläisherra puskuttelee yhä eteenpäin, vierailee tammojen luona, ja toimii Elisabethin tyttären kouluratsuna. Tähän päivään mennessä upea hevonen on siittänyt yli 250 pintabianvarsaa, ja 152 arabivarsaa. Sitä pidetään yhtenä pintabiankasvatuksen elävistä legendoista.
Marin emä, My Mistletoe polveutuu hyvin vanhasta ja arvostetusta pintabianlinjasta. Sen suvusta löytyy sellaisia supernimiä kuin eei. Baltazar, eii. al Baizaar, ja eeei. Lumos. Itse tamma on Elisabeth Davisin aktiivisen pintabiankasvatuksen tuoreimpia hedelmiä. Vain seitsemänvuotias tamma on ehtinyt osoittaa olevansa mahtava jo useissa näyttelyissä (mm. Muotovalio, BIS1, LKV1..) sekä westernkilpailuissa. My Mistletoe on lempeä mutta räväkkä tamma, jonka ensimmäinen varsa My Dear Marilyn on. Elisabethin mukaan hän aikoo henkilökohtaisesti kilpailla Mistyllä vielä usean vuoden ajan, tähdäten mahdollisimman korkealle. Niinkuin varsallaankin, myös Misty on harvinainen homotsygoottinen. Misty tulee omistajansa mukaan varsomaan seuraavan varsan kahden vuoden kuluttua, ja seuraavat vasta päätettyään kilpailu-uransa. |